Englantiin mun matka vie!

Hellurei ja hellät tunteet, ei, ei helliä tunteita, mutta moi kuitenkin. Mua himotti ihan sikana postata tästä aiheesta, joten here we go!

Arvatkaas missä mä oon viikon päässä? Kotona? Mökillä? Helsingissä? Kaverilla? Kuubassa? En. Meitsi rullaa Englannissa! Kui siistii, oikeesti. Muistan ku tilattiin tää kielikurssi syksyllä, ja olin sillee ou mai kaad pääsen Englantiin!! Hypetin sitä hetken, mut si se ei enää tuntunukkaa hirvee todelliselta, vaan kaukaselta haaveelta.

Vieläki se tuntuu enemmänki toiveelta, mut se ei oo enää pelkkä toive. Nyt se toteutuu, VIIKON PÄÄSTÄ! Kohta pitäis ruveta pakkaileen. Oikeestaan oon jo vähän kattonu mitä mun tarvii ottaa, mutta mutta, siihen mun valmistelut on jäänykki.

Tai oikeestaan ei. Käytiin aamula iskän kanssa kaupassa ja hommattiin pientä tuliasita mun isäntäperheelle, josta en vieläkään oo muuten saanu tietoja.. Mutta niihin tuliaisiin, ostettiin muutama levy fazerii, salmiakkii ja merkkari pussi.

Jossain kohtaa sit vissiin jännittääki? Ei vielä ainakaa. Mut kyl se sielt tulee, tyylii matkal kentälle. Koska mä en jännite pitkän aikaa, vasta vähän ennen sitä tapahtumaa tai juttua, mut sillon mua jännittää ihan sikana. Emmä kyl tiiä jaksasnks mä aamu neljältä jännittää ollenkaa. No, sillon sen näkee.

Toi kurssihan kestää kolme viikkoo ja siitä kaks viikkoo on opiskeluu plus viikon ratsastusleiri. Siis viikonloputhan on ihan lomaa. Häiritsee vaan ihan sikana toi ratsastusleirijutska, ku mä en oo taas kahteen viikkoon ratsastanu yhtään, ni sikku meen selkään nii oon iha ssillee wut miten tää koni liikkuu?? Mut no meen ehkä tiistaina ridaa, ainooo vaa ni mul ei oo ponskii ketä ratsastaa.

Mun pitää viel ensviikol käydä ostaa pari juttuu mitä tarviin, ni sit mul on kai aikalailla kaikki tarpeelline. Mutta mutta, eipämulla muuta ollukkaa, joten, nähään sit myöhemmi, adios!